Yhdessä vai erikseen? – Mitä tehdä uskonnonopetukselle, elämänkatsomustiedolle ja yhteiselle katsomusaineelle?
Miten eri puolilla Suomea tulisi reagoida koulua käyvien lasten monipuolistuvaan uskontojen ja katsomusten kirjoon? Entä mitä roolia uskonto tai katsomus näyttelevät ihmisen oppimisessa ja maailman jäsentämisessä? Tulisiko tällaista vakaumusta vaalia erillisessä oman uskonnon tai elämänkatsomustiedon opetuksessa vai tulisiko eri katsomuksia pyrkiä opettamaan yhteisesti? Vai tulisiko ET-opetus (tai eri uskontojen opetus) avata kaikille niillekin oppilaille, jotka nykytilanteessa eivät niitä valitse?
Suomen uskonnonopettajain liiton puheenjohtaja Tuovi Pääkkönen toivoo kouluihin yhteistä katsomusainetta.
– Yhteistä ainetta puoltaa esimerkiksi yhteiskunnan katsomuksellinen monimuotoistuminen. Ihmisen elämänkatsomus ei myöskään yleensä perustu pelkästään uskonnolle tai uskonnottomuudelle, oli henkilön suhde uskontoon mikä tahansa, perustelee Pääkkönen.
Lapuan piispa Simo Peura tunnistaa monikulttuurisuuden ja moniuskontoisuuden kasvun Suomessa. Hänestä muutoksen kohtaamista tulee pohtia huolellisesti.
– Minun mielestäni uskonnonopetuksesta ei pidä luopua, vaan päinvastoin sitä tulee vahvistaa. Opetuksessa on hyvä olla kaikille yhteisiä hetkiä, mutta aito dialogi edellyttää riittävän syvällistä tutustumista omaan taustaan, Peura sanoo.
Uskonnonopetuksen ja ET-opetuksen muuttaminen herättävät luonnollisesti paljon reaktioita puolesta ja vastaan, painottaa yliopistonlehtori Eero Salmenkivi. Hän opettaa muun muassa elämänkatsomustiedon didaktiikkaa Helsingin yliopistossa.
– Pitääkö poliittisesti erittäin arkaluontoinen uudistus tehdä kerralla, kun suunnasta ei ole selvyyttä, vai voisiko selkeät ihmisoikeusongelmat hoitaa ensin pois alta, Salmenkivi kysyy.
– Yksi ongelma jäsenyyden mukaan määräytyvässä opetuksessa esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen eräiden päätöksien mukaan on, että koulussa on pakko paljastaa uskonnollisen yhteisön jäsenyys.
Peura, Pääkkönen ja Salmenkivi keskustelevat aiheesta Veritas Forum-tilaisuudessa. Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksen johtaja Sirpa Eskelä-Haapanen juontaa keskustelun.
Tapahtuman paikka ja aika: ke 20.4. klo 16, Veritas Forum Finlandin YouTube-kanavan livelähetys.
Yleisö voi osallistua keskusteluun esittämällä omia kysymyksiään keskustelijoille lähetyksen live chatissa.
Ohessa linkit tilaisuuden facebook– ja LinkedIn-tapahtumiin.
Tilaisuuden järjestävät Veritas Forum Finland-verkosto, Jyväskylän seurakunnan oppilaitostyö, Jyväskylän OPKO sekä Jyväskylän Hehku.
Veritas Forum Finland on verkosto, joka järjestää akateemisia tilaisuuksia suurista elämänkysymyksistä yliopistokampuksilla ja oppilaitoksissa ympäri Suomen. Toimimme suomen, ruotsin ja englannin kielellä.
Kansainvälisesti Veritas Forumit ovat saaneet alkunsa Harvardin yliopistossa, ja ensimmäinen Veritas Forum pidettiin siellä vuonna 1992. Harvardista ne ovat levinneet yli 200 yliopistoon Pohjois-Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Suomessa Veritas Forumeita koordinoi luterilainen opiskelijajärjestö OPKO.
Tänä keväänä muissa Veritas Forumeissa ovat näkyneet muun muassa Jussi Pullinen, Jason Lepojärvi, Johanna Sumiala ja Tere Sammallahti, Olli-Pekka Vainio ja Katleena Kortesuo. Viime vuosina Veritas Forumeissa puhujina ovat olleet muun muassa Heikki Pursiainen ja Oskari Juurikkala, Esko Valtaoja ja Jari Jolkkonen, Eija-Riitta Korhola ja Ville Lähde, Miikka Ruokanen ja Abbas Bahmanpour, Kari Enqvist ja Janne Saarikivi, Elisa Aaltola ja Panu Pihkala sekä Jari Ehrnrooth ja Serafim Seppälä.
Lisätiedot:
Miikka Niiranen
Veritas Forum-koordinaattori
Suomen Ev.Lut. Opiskelija- ja Koululaislähetys (OPKO)
miikka.niiranen@veritasforum.fi
p. 0503050904