Ohjausta työhön
Uudelle työntekijälle
Tervetuloa osaksi kirkon työyhteisöä!
Perehdyttäminen on uuden työntekijän vastaanottamista osaksi seurakunnan työyhteisöä sekä ohjausta työhön ja työtehtäviin. Perehdyttämisen merkitys on erityisen suuri työuran alkuvaiheessa, mutta sitä tarvitaan myös tehtävänkuvan muuttuessa tai pitkän virka- tai työvapaan päättyessä. Seurakunnat vastaavat työntekijöidensä riittävästä perehdytyksestä ja yhteisten perehdyttämiskäytäntöjen ja ohjeiden laatimisesta. Käytännön perehdytyksestä vastaa työntekijän esihenkilö.
Perehdyttämisen ohjeet ja lomakkeet Kirkon perehdyttämisopas
Mentorointi
Mentorointia käytetään perehdytyksen jälkeen tukemaan työntekijän ammatillisuuden ja identiteetin kasvua. Mentoroinnilla tarkoitetaan työhön liittyvien kysymysten käsittelyä yhdessä kokeneemman työntekijän kanssa.
Mentorointi on kestoltaan noin vuoden mittainen ohjausprosessi. Siihen sisältyy useimmiten 10 tapaamista eri työyhteisössä työskentelevän mentorin kanssa. Mentorit toimivat tehtävissään vapaaehtoisesti ja palkkiottomasti. Ohjauskeskustelut ovat kahdenkeskisiä ja luottamuksellisia. Vaihtoehtoisesti mentorointia voidaan toteuttaa myös mentorointiryhmänä.
Mentoroinnin osapuolten lähijohtajien on hyvä olla tietoisia asiasta. Mentorointia voi tiedustella hiippakuntapastori Jaakko Antilalta (papit), oman työalansa asiantuntijalta tai lakimiesasessori Tuomas Hemmingiltä (talous- ja hallinto). Yhteystiedot.
Kirkolla ja partiolla on satavuotinen yhteinen taival. Partion asema seurakunnissa vahvistui 1980-luvulla, kun piispainkokous hyväksyi sen nuorisotyön työmuodoksi. Tänään kutsumme Sepoiksi niitä seurakunnan työntekijöitä, joiden työ liittyy partioon. Koulutetut Seppomestarit toimivat Seppojen ja koko partiotyön alueellisina mentoreina ja tukihenkilöinä.
Lapuan hiippakunnan mentoreina toimivat Seppomestarit
– Maria Pirttinen, Pihtiputaan seurakunta, maria.pirttinen@evl.fi
– Pasi Bom, Jyväskylän seurakunta, pasi.bom@evl.fi
Työnohjaus ja konsultaatiot
Työnohjauksella tuetaan persoonallista ja ammatillista kasvua sekä ammatti-identiteetin vahvistumista. Työnohjauksessa arvioidaan ja kehitetään ohjattavan työ- ja toimintatapoja koulutetun työnohjaajan opastuksella. Työnohjaukseen liittyvät keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Työnohjaus toimii parhaimmillaan normaaleissa työtilanteissa erilaisia ongelmia ennaltaehkäisevänä toimintana.
Kirkon perinteinen pitkä työnohjaus kestää yleensä noin kaksi vuotta. Ohjaus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista. Yksilöohjauksessa tapaamiskertoja on 40 (á 45 min) ja ryhmäohjauksessa 30 (á 90 min). Ryhmän koko vaihtelee 2-5 henkilöön. Ryhmämuotoinen työnohjaus antaa mahdollisuuden oppia muiden kokemuksista ja laajentaa näkemystään omasta työstään osana laajempaa kokonaisuutta. Vertaisjakaminen on tärkeä oppimisen muoto. Mikäli aiot itse hakeutua kirkon työnohjaajakoulutukseen, sinulta vaaditaan oma kokemus pitkästä työnohjausprosessista (joko yksilö tai ryhmä).
Pitkien työnohjausprosessien lisäksi voidaan esimerkiksi työnkuvan muuttuessa, pidemmän virkavapaan jälkeen tai muusta syystä toteuttaa lyhyempiä työnohjauksia. Ohjauskertojen määrät sovitaan tapauskohtaisesti kulloisenkin tilanteen mukaan.
Tiimien työnohjaus palvelee saman työyhteisön jäseniä ja esimiestä mm. työntekijöiden vaihtuessa, työn ”uudelleen ajattelemisessa” ja kehittämisessä. Tiimien työnohjausten määrät sovitaan tapauskohtaisesti.
Työnohjaukseen hakeutuminen
Työnohjaukseen voivat hakeutua kaikki kirkon tai seurakuntien työntekijät, joilla on vähintään parin vuoden työhistoria. Kirkon työnohjaajien palvelut ovat maksuttomia kirkon työssä toimiville. Kustannuksia saattaa syntyä kuitenkin esimerkiksi matkakuluista. Työnohjauksen aloituksesta tuleekin aina ensin keskustella lähijohtajan/työnantajan kanssa. Työntekijä on työnohjauksessa työajallaan ja ohjaukseen liittyvät kulut korvataan KirVESTES:n mukaisesti. Vähintään kymmenen kerran tapaamisista osallistuja saa halutessaan todistuksen työnohjaajaltaan.
Työnohjaukseen hakeutuvan tulisi jo hyvissä ajoin miettiä omia oppimistavoitteitaan ja odotuksiaan. Nämä tiedot auttavat sopivan työnohjaajan löytämisessä. Neuvoa työnohjaajan valintaan voi kysyä myös yhteyshenkilönä toimivalta asiantuntija Johanna Korkeaniemeltä.
